Käytiin papin juttusilla. Aika rento tyyppi. Ja hyvä niin!!
Sisääntulomarssiksi valikoitui, jo siis ennen papin tapaamista Erkki Melartinin Prinsessa Ruusunen.
Poistumismusiikista ei meinattu päästä yhteisymmärrykseen. Painittiin kahden vaihtoehdon välillä, joko Edward Elgarin Land of Hope and Glory tai toisena vaihtoehtona oli Toivo Kuulan Häämarssi.
Sanoin jo papille että otetaan Elgar, mutta kotona uudelleen kuunneltaessa piti vielä pohtia valintaa uudelleen. Hyviä on molemmat, mutta kuitenkin päätettiin pysyä siinä Elgarissa.
Vielä kun muistaisi ilmoittaa päätöksestä kanttorille.
Toivottiin mahdollisimman lyhyttä kaavaa. Sulhakkeelle olisi kelvannut sellanen morjesta pöytään, tahdotko, no tahdon, kiittimoi, ja ulos ->
Mutta kai sielä pitää vähän rukouksia ja puheita ja raamatunkohtia lukea. Ei siinä mene kun ~ 20 minuuttia. Ja veikkaan että se on siinä tilanteessa nopeasti ohi.
Saatiin vielä karsittua virsi pois kaavasta.
Täältä löytyy vihkikaava ja muuta hyödyllistä.
----> ja eikun tanssimaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti