Mitä lähemmäs mennään, sitä tyhjemmältä pää tuntuu

Tässä kohtaa alkaa olla pää aika tyhjä. Kaikenlaista on hoidettu ja hommattu.

Kaikki aikaa olla koristeluita myöten paketissa... kai...

Kohta melkein vuoden suunniteltu ja vähän kauemmin odotettu päivä koittaa.

Odotan jo kauhulla sitä hetkeä kun tajuan ettei mun tarviikkaan suunnitella ja pohtia koristuksia ja muita.

Sitten vasta tyhjä olo onki!

Miksi menen asioiden edelle? Miksi en nauti tästä kutkuttavasta odotuksesta?

Missä kutkuttaa? Ei mua kutkuta...

Herra Uljasta taitaa vähän kutkuttaa, kun on pari päivää kironnut kun hikoilee kun pieni sika. 

Taitaa vähän jännittää.

Eniten kuulemma jännittää kirkko ja häätanssi.

Häätanssin harjottelu jäi viimeiselle viikolle. Kuinkas muutenkaan.

Mutta hyvä siitä tulee! Ei se niin vaikeeta voi olla ;)

Tehtiin pieni koevedos boolista ja todettiin että se on pahaa...

Täytyy vähän viritellä että saadaan siitä vähän parempaa.

Niin että tervetuoloa vaan vieraat, booli on pahaa mutta sitä on yllinkyllin.

Boolin voimalla oli hyvä harjotella tanssia, vielä puolen yön jälkeenki.

Selvennettäkööt että boolia oli se vajaa tuopillinen, ei siis sen enempää ;D

Hääautoa unohdin hehkuttaa, kuinka saatoinkaan. "Mersumiehen" vaimona vielä...

Se on aika hieno, siis kuvien perusteella.

Vielä ei tiedetä koska saadaan se.. Noo... onhan tässä vielä kolme päivää aikaa.

Kyllä tällasella kehtaa karauttaa kirkon pihasta.

Kuva lainattu jostain tingtongtee-sivulta

^ Pakollinen viittaus kuvan lähteeseen ;)

Tässä vaiheessa on muuten kiva tajuta että hääauto on valkonen ja autoon suunnitellut koristeet on valkoset.

Eihän se valkonen koriste näy valkoselta konepelliltä mihinkään...

Sentään taakse tuleva kyltti on teemavärien mukanen, joten se ainakin erottuu.

______________________________________________________________________________

Tänään, tai eilen... ihan miltä kantilta sen ottaa, kun kirjottelee kahden aikaan yöllä... laitettiin räpsyttimet, elikkäs ripsipidennykset. Hyvää työtä teki Jaanika Salon Starsissa!

Ja huomenna... tai tänään saan kynnet.

Alkaa tämä beidezilla näyttää ehkä vähän enemmän morsiamelta.

Molempien osalta työllistän virolaisia.

Tänään saatiin myös kaason puku ompelijalta.

Voi huaaah!! Ei voi muuta sano kyseisen tänttärän asiakaspalvelutaidoista.

Pukua viedessä valitteli että "tää on kyllä hankala tehä kun on tällasta kangasta" ym.

Hakiessa sitten kysyttiin että noo oliko haastava homma. "No oli se kyllä, tollasta on tosi vaikee ommella" tai jotain se selitti. On se nyt perkele, miks teet tollasia hommia jos se on niin saat**n vaikeeta?

Ei se kyllä paljon siitä ottanu. 30€ selvittiin vinoon lyhennetystä helmasta.

En vielä ite nähny pukua päällä, mutta kuulemma oli ihan vino. Toiselta puolelta näkyy kenkä ja toiselta ei.

Äidin hame oli samaisella tänttärällä myös lyhennettävänä. Oli mamma pikkusen lyhentäny liikaa. En kyllä paljoo valehtele jos sanon että siitä oli sellaset 5 senttiä lyhennetty liikaa.

Saa nähdä mitä äiti keksii, vetääkö hameen kainaloon ja nilkkapitusesta hameesta tuli pohjepitunen.

Ei tarvii kahta kertaa miettiä viekö sinne enää mitään korjattavaksi.

Se siitä valivaliosastosta...

_____________________________________________________________________________

Unohdin kai täysin kirjottaa hääsivuista.

Sellasetkin meillä on, nimeltään: Uljaat häät

Sivut on lähinnä informatiivisessa tarkoituksessa tehty, sivuilta löytyy ohjeet kirkolle ja juhlapaikalle, häälahjalistaa, kuvia meidän menneiltä vuosilta sekä ilmoittautumislomake joka lopulta ei ollut kovassa käytössä.

Olen myös matkan varrella keräilly Pinterestiin kuvia. Ideoita, jotkut touteutettavia jotkut taas ei.
Kaikenlaista häihin liittyvää ja mun silmää miellyttävää.